Yrittäjät muutoksentekijöinä

Mitä on yrittäjyyden liikkeellepaneva voima? Intohimo tekemiseen, usko omiin vaikutus­mahdollisuuksiin ja osaamiseen. Sitä että on valmis laittamaan itsensä likoon? Rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Vai tehdäänkö tätä kaikkea vain rahan takia?

Rohkeutta on myös se, että uskaltaa katsoa tulevaisuuden haasteisiin. Tässä blogitekstissä tarjoan viitekehyksen lunastamaan sanan ”vastuullisuus” merkityksen oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Marraskuussa (17.11.2021) Kuopion alueen brändiseminaarissa Sitran yliasianmies Jyrki Katainen totesi, että ilmastokriisiin ja luontokatoon on kaksi ylitsepääsemätöntä juurisyytä: ihmisten määrä ja markkinan suuruus. Seurausta siitä, että haluamme kasvaa ja haluamme lisää. Tällä hetkellä vain 9 % käyttöön valjastetusta resurssista päätyy uudelleen kiertoon.

Luonnonvarojen laskennallinen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna maailmanlaajuisesti heinäkuussa ja Suomessa jo huhtikuussa. Kiertotalouden liiketoimintamalleihin siirtyminen on ensimmäinen ja välttämätön askel. Tarvitsemme kuitenkin myös ajattelun muutoksen, joka tapahtuu verkostoissa – jotta aika ei lopu kesken.

Viimeistään Glasgown ilmastokokous osoitti, että korkean tason päätöksenteko ei pysty vastaamaan ilmastokriisiin ja luontokatoon riittävän nopeasti. Glasgown myötä myös maailman suurvallat ovat mukana yhteisissä hiilineutraalius- ja hiilinielutavoitteissa: Kiina, Venäjä, Brasilia ja lopulta myös Intia. Toivoa siis on – mutta on myös kiire. Hämmentävää – eikö – olemme ikäänkuin luovuttaneet toimintakykymme vastata ilmastokriisiin ja luontokatoon valtioille ja hallitusten välisille neuvotteluille. 

Kenties ilmastokriisiin kiteytyy ihmisyyden fundamentalistisimmat pelot. Että on niin kuuma, että se polttaa. Että vesi nousee eikä sen nousu pysähdy. Että ei ole ruokaa, juomaa, ja kansat taistelevat resursseista. Äärimmäisiä kuvia. Ja kuitenkin, nykyisillä toimilla, ilmaston on arvioitu lämpenevän nykyisillä toimilla yli 2 astetta esiteollisista ajoista vuoteen 2100 mennessä. ”Ok, ei koske minua.” Koskettaa minun lapsia. Koskettaa minun lasteni toivomia lapsia.

1,5 asteen – vielä inhimilliset elinolosuhteet säilyttävä lämpötilan nousu – tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Aika pian.

Vastuulliseen toimintaympäristön muutokseen tarvitaan jokaisen panos

Sitran yliasiamies Katainen kuvasi päätöksenteon haastetta osuvasti sanoilla pirullinen kompleksisuus. Kaikki kytkeytyy toisiinsa. 

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että me olemme osa luonnon monimuotoisuutta. Täällä tekemämme teot vaikuttavat tapahtumiin muualla maailmassa, ja muualla maailmassa tehtävät teot vaikuttavat siihen, mitä täällä tapahtuu. Keskinäisriippuvuudet ovat sekä uhka että mahdollisuus. Se aiheuttaa valtavan haasteen päätöksenteolle sillä, tällä hetkellä ja tulevaisuudessa maailmassa tapahtuva muutos on ennakoimatonta. Keskinäisriippuvuuksiin perustuen kaikki maailman maat ovatkin luoneet kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030. 

Ja tähän perustuu yritystasolla toteuttavan muutoksen ydin: kestävän kehityksen tekojen vaikuttavuus syntyy verkostojen nivelkohdissa. Teot kumuloituvat yritysten välisessä yhteistyössä ja tekevät muutoksen näkyväksi. Yritykset myös vaikuttavat siihen, millaisia valintoja kuluttajat voivat päivittäisessä päätöksenteossaan tehdä. Puhutaan kestävästä systeemisestä muutoksesta.

Luova johtaja Jani Halme on osuvasti kuvannut tulevaisuusajattelun potentiaalia kilpailukyvyn lisäämisessä: ”Ammattitaitoinen ihminen tietää miten asiat ovat. Luova ihminen miettii miten ne voisivat olla.” Johtuen ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden kriisistä elämme aikaa, jossa kukaan ei tiedä, miten asiat tulevaisuuden osalta ovat. Tarvitaan rohkeutta haastaa käsitys siitä, mitä yritystoiminnalla tavoitellaan. Kokeilla ja epäonnistua. 

Meillä on roolimme sekä ratkaisujen tuottajina että muutoksen jalkauttajina. Meillä on roolimme kysyä, mitä kasvulla tarkoitetaan, ja velvollisuutemme määritellä, mitä kasvun tavoittelulla ei voi enää oikeuttaa.

Riskien ennakoinnista aktiiviseen toimintaan

Käsillä olevassa kiertotalousmurroksessa omistamisen muutos palveluliiketoimintaan pienentää riskejä liittyen lainsäädännön, rahoituksen, saatavuuden ja asiakaskäyttäytymisen muutokseen. Näiden riskien ennakointi on reagointia ilmastokriisin vaikutuksiin, eikö?

Kuitenkin jossain yrittäjyyden ytimessä asustavat sisäsyntyinen intohimo tekemiseen, usko omiin vaikutus­mahdollisuuksiin ja rohkeus katsoa eteenpäin ovat aivan jotain muuta kuin reagointia.

Kuka toimii?

Agenda2030 on tekoja askel kerrallaan. Näin ollen kysymys kuuluu: mihin käytämme osaamisemme, rakkautemme lajiin ja sinnikkyytemme?

• Vastuullista ja kestävää yrittäjyyttä on se, että me tunnistamme mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin vaikutamme.
• Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17. Arvopohjainen, liiketoiminnan vision huomioiva olennaisuusanalyysi auttaa asemoimaan omalle toiminnalle keskeisimmät tavoitteet sekä sen, mikä jo nyt on hyvin.
• Vastuullista yrittäjyyttä on se, että varmistamme ettemme tuota haittaa muille kestävän kehityksen tavoitteille. Tämä tarkoittaa käytännössä myös arvoketjujen tarkastelua.
• Kenelläkään ei ole vastausta siihen, mitä tarkoittaa jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelusta luopuminen. On kuitenkin laajasti tunnustettu tosiasia, että tarvitsemme systeemisen, verkostoissa tapahtuvan muutoksen. 
• Systeemisessä verkostoissa tapahtuvassa muutoksessa pieneltä tuntuvat yksittäiset teot kumuloituvat verkoston sidoskohdissa. Niin kestävän kehityksen vaikuttavuus että riskinhallinnan hyödyt kumuloituvat eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Vähimmillään tämä tarkoittaa sitä, että toisen jäte on toisen raaka-aine.
• Oletko valmis haastamaan aktiivisesti käsitystä siitä, mitä yritystoiminnalla tavoitellaan? Mitä on tulevaisuuden kasvu? Millaisia asioita kasvun tavoittelulla ei voi enää oikeuttaa?

Se mitä pelkäämme ja se mitä me rakastamme kiteytyy viime kädessä siihen onnistummeko Agenda2030-tavoitteiden toimeenpanossa. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioimalla lunastamme sanan ”vastuullinen” merkityksen asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja sijoittajille. Lapsillemme. Lastemme toivomille lapsille.

Toivolla,
Silja

Kirjoittaja on Toimisto2030 perustaja. Siljan missio Oivalluttajana on haastaa eri toimijoita muutoksen äärelle, auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja itselle tärkeitä asioita, sekä tukea jokaisen oman ajattelun oivalluksia ja niiden hyödyntämistä työyhteisön kehittämisessä.