Yritysyhteistyö: Yhteistyöllä kestävää tulevaisuutta

IPCC-raportti maailman ympäristön tilasta vaatii välittömiä toimia. Miten toimia kestävästi? Yhdessä toisten kanssa – muotoilun keinojen vauhdittamana.

Yhteistyötä yhteisten arvojen parissa

Jaettu arvopohja ja halu jakaa tietoisuutta kestävästä toiminnasta toi Toimisto2030 ja Hathunters Oy projektiyhteistyöhön. Kestävä tulevaisuus on kummankin yrityksen yhteinen missio, jossa yhteistyön tekeminen kilpailun sijaan on keskeistä. Se on ymmärtääksemme ainut tapa tehdä tulevaisuuskestäviä tuotteita ja palveluita.

Kuten kestävää kehitystä edistävä yhteistyö usein, myös tämä yhteistyö alkoi sattumalta. Se oli Tahko Ski Lift Pitch -tapahtuma talvella 2019. Muotoilujärjestöä luotsanneet muotoiluyrittäjä Iita ja muotoilija Sonja pohtivat kysymystä muotoilijoiden välisen kilpailun kannustamisesta kohti yhteistyötä. Palvelu­muotoiluun erikoistuneella sosiaalipsykologi Siljalla oli pitkä kokemus eri ryhmien välisen yhteistyön vahvistamisesta. Yhteisen keskustelun synnyttämä innostus realisoitui pienyrittäjien ja muotoiluyrittäjien yhteistyöprojekteihin sparraavan Luova veto -hanketoiminnan parissa, johon kaikki saimme palveluntuottajina osallistua.

Sittemmin Iita ja Sonja perustivat – yllätys – muotoilun agenttitoimisto Hathunters Oy:n, joka edistää muotoilijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Ja – yllätys – Silja perusti kestävän tulevaisuuden muotoilutoimisto Toimisto2030:n, joka edistää verkostojen ja yritystenvälistä yhteistyötä kestävien ratkaisujen parissa. Ei mennyt aikaakaan kun olimme taas päätyneet yhteisiin keskusteluihin yhteistyön vahvistamisesta ja muotoilun mahdollisuuksista.

Ajankohtaisempaa kuin koskaan

David Attenborough julkaisi vastikään teoksen ”Yksi planeetta, yksi elämä” pitäen sisällään lähes vuosisadan todistajalausunnon luonnon monimuotoisuuden hätätilasta testamenttinaan ihmiskunnalle. Hänen mukaansa olemme viimeinen sukupolvi jolla on mahdollisuus pelastaa ihmiskunta sitä vääjäämättä lähestyvältä katastrofilta.

Tuorein hallistustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti osoittaa, että ympäristötoimien osalta ei voi enää jossitella tai kummastella – tulee toimia. Kansainvälinen tutkijoiden joukko on osoittanut, että maailman hiilidioksidipäästöjen tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto on lämmennyt jo nyt 1,1 astetta esiteollisista ajoista. 1,5 astetta tulee ylittymään todennäköisesti jo vuoteen 2030 paikkeilla. Jo olemassa oleva siirtymä tietää jo sään ääri-ilmiöitä, jäätikön sulamista, Golf-virran hidastumista, nälkää, pakolaisuutta, sairauksia, sekä ennakoimattomia muutoksia että kustannuksia niin julkiseen talouteen kuin liiketoimintaan. Jos annamme lämpötilan nousta yli 2 astetta, eläminen maapallolla käy lähes mahdottomaksi.

Kestävä kehitys lähellä sydäntä

Siinä missä IPCC-raportin ensimmäinen osa teki ilmastohätätilan ymmärrettäväksi, se teki myös selväksi, että toivoa yhä on. Ihmisten tärkein selviytymiskeino on perinteisesti ollut sekä luovuus että kyky tehdä yhteistyötä. Sekä muotoilun että palvelu­muotoiluprosessin menetelmät, että yhteistyö joka laajentaa näkökulmia ja mahdollisuuksia haastavat perinteisen tai kankean yhteistyön ja kehittämisen mallit valjastavat inhimillisen luovuuden siihen, mihin se on evoluutiossa parhaimmillaan kehittynyt.  

Iita: Olen saanut leikkiä ja kasvaa puhtaassa luonnossa, sieniä ja marjoja keräten, luonnon ihmeitä tarkastellen. Uskon vahvasti siihen, että meillä on mahdollisuus tarjota samat elämykset tuleville sukupolville, mutta vain jos toimimme nyt. Jokaisen meistä täytyy tarkastella omaa ja myös yrityksen tai työpaikan toimintaa muutoksen linssin läpi ja ymmärrettävä, että vastuu huomisesta on minulla, sinulla ja meillä yhdessä. Toivon, että vastakkainasettelun sijasta löytäisimme ihmiskuntana yhteisen päämäärän ja tavoitteen, johon jokainen yksilö sitoutuu ja jota kohdin kuljemme.

Silja: Kasvoin Suomen Lapissa jossa oli joka päivä arjessa läsnä ainakin useita eri kulttuuria. Suomalainen, kolme eri saamelaiskulttuuria, Venäjän ja Norjan rajan läheisyys, sekä kauempaa tulevat kansainväliset turistit briteistä japanilaisiin. Eri kulttuuriryhmien tulkinnat, näkemykset ja tarpeet olivat erilaisia – se oli sekä ilmeistä että luonnollista. Näin jälkikäteen ajatellen ei ole mitenkään ihmeellistä että päädyin opiskelemaan sitä kuinka eri kulttuuriryhmien välistä yhteistyötä voi edistää. Jatkoin opintoja palvelu­muotoiluun, jossa rakennetaan asiakaskokemusta ja fasilitoidaan yhteistyötä. Olkoonkin pitkä mutta johdonmukainen edistäään kestävän tulevaisuuden tavoitteita: fasilitoida yhteistyötä eri ryhmien ja verkostojen välillä, yhteisen arvopohjan tunnistamista ja fasilitointia ketterään etenemiseen. Oma sielunmaisema on tuntureilla, siellä missä ei oo mitään liikaa, ja kulttuurista perintöä sitäkin enemmän.

Sonja: Jos mietin mistä todennäköisesti joutuisin luopumaan jo omana elinaikana ja mitä maailmassa ei enää ole ilmastonmuutoksen seurauksena, koen sen hyvin huolestuttavana ja ahdistavana. Luonto on minulle kaikki kaikessa ja haluan viettää siellä mahdollisimman paljon aikaa ja kasvattaa sekä kerätä myös ruokaa. Hyönteiskato, sään ääri-ilmiöt ja kuivuus näkyvät minun arjessani jo nyt. Vaikka kuinka luen ja perehdyn artikkeleihin, tutkijoiden tuottamiin raportteihin, en haluaisi uskoa mitä kohti olemme menossa. Haluaisin, että mikään ei muutu. Muutos kuitenkin tulee ja on aika hyväksyä ja katsoa mitä on tehtävissä sekä tarttua toimeen. Toivon, että tämä muutos tuo ihmiset yhteen ja saa meidät toimimaan kohti yhteisiä ratkaisuja ongelmien tuottamisen sijaan. Siltä kannalta näen tämän mahdollisuutena.  

Me uskomme ammatillisen kokemuksemme myötä, että muotoilu voi olla ydinroolissa sekä tuomalla eri näkökulmia yhteen että tuottamalla nopeasti ratkaisuja eri osapuolten välillä.  Muutoksessa tarvitaan osaamista ja tietoa, joka päivittyy jatkuvasti – toisinsanoen saman köyden vetämistä ratkaisujen kirittämiseksi. Yhteistyö myös mahdollistaa uudenlaista ymmärrystä, joka tuottaa aiempaa parempia tuotteita tai palveluita.

Luovuus on evoluution huipputuote 

Ne yksilöt, jotka ovat kokeneet empatiaa ja pystyneet yhteistä hyvää edistävään prososiaaliseen toimintaan ovat selvinneet, mitenpä muutoin kuin luovien ratkaisujen keinoin. Ei ole sattumaa, että koko Euroopan tasolla on viime lokakuussa lanseerattu luovaa ongelmanratkaisukykyä edistävä ja toimialat ylittävä polku vihreän kehityksen edistämiseksi: Uusi Eurooppalainen Bauhaus, johon kannustetaan kaikkia. Myös YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet Agenda2030 perustuu ymmärrykseen siitä, että kestävää tulevaisuutta rakennetaan huomioimalla taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kehitys, ottamalla kaikki mukaan.

Tiedon päivittäminen ja ymmärryksen lisääminen ovat tärkeitä osia muutoksen tiellä. Inspiraatiota ja konkreettisia ideoita ja työkaluja saatavilla syksyn yhteisessä webinaarisarjassamme Muotoilu ja kestävät ratkaisut, jonka tuotamme muotoilijoiden kattojärjestön Ornamon tukemana.

Silja

Kirjoittaja on Toimisto2030 perustaja, Oivalluttaja ja palvelu­muotoilija, sekä koulutettu Tulevaisuustaajuus-valmentaja. Siljaa inspiroi mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja auttaa ihmisiä oivaltamaan omia supervoimiaan toimivalle yhteistyölle. Sosiaalipsykologian tausta palvelumuotoiluun vie asiakasymmärryksen ohella toiminnan juurisyiden äärelle: tutkimustiedon hyödyntäminen luovan ja innostavan työskentelyn pohjalla saa aikaan vaikuttavaa muutosta.