Mitä tekee Oivalluttaja?

Design Foundation Finlandin Heli Pöyry haastatteli Toimisto2030 perustajaa Silja Huttusta yrityksemme vision tiimoilta. Tässä blogissa on kuvattu tiivistetysti haastattelussa avattuja ajatuksia siitä, mihin oivalluttamista tarvitaan muuttuvassa maailmassa.

Mihin Oivalluttajaa tarvitaan?

Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle.

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu kuitenkin siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.

Tällä hetkellä kouluttaudun Hengähdyshetkiä palautumisvalmentajaksi. Onhan niin, että jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Näen että tarvitsemme työkaluja tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja säännöllistä palautumisharjoittelua. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030-valmennukseen tai -kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.

Palautumisvalmentajan työkalupakkiin sisältyy konkreettisia harjoituksia ja tutkimustietoa tarkkaavaisuusharjoitusten merkityksestä aivojen uudistumiselle eli neuroplastisuudelle. Sitä tarvitaan, jotta voidaan omaksua uutta ja oppia tietoisesti pois totutusta. Eihän se ajatus kivalta tunnu, että meillä ei ole enää varaa kuluttaa luonnonvaroja vanhaan tahtiin ja jokainen joutuu jostain mukavuuksista luopumaan. Mutta mitä nopeammin tämän tosiasian pystyy hyväksymään, sitä paremmin pääsemme vauhtiin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Uskon vahvasti että tietoisuus- ja palautumistaitojen harjoituksella on tässä keskeinen rooli.

Mitä on kestävä tulevaisuus­muotoilu?

Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasolla muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. Tähän itseasiassa viittaa tämän yrityksen nimi: Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tutkimukset joihin olen vastikään tutustunut viittaavat siihen että, myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hahmottaminen ja ilmastotoimet vaativat kollektiivisuuden kokemusta. Että tajuamme että tämä koskee myös meitä hyväosaisia, vaikka katastrofaaliset vaikutukset tapahtuvat vasta toisella puolella maailmaa, ja että muutokseen tarvitaan meitä kaikkia. Yhteiskehittä­minen, joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Mitä tekee Oivalluttaja?

Oivalluttaja tilataan useimmiten fasilitoimaan ja palvelu­muotoilemaan uusia verkostoja – tämä koskettaa keskeisesti esimerkiksi kiertotalousratkaisuja etsiviä toimijoita.  Aluksi kerään asiakasymmärrystä: mikä yhteinen motivaatio heillä on, jonka parissa lähdetään työskentelemään muotoiluprosessia kunnioittaen. Voi olla myös niin, ettei yhteistä tavoitetta ole löydettävissä, ja fasilitoinnin myötä on vältetty tekemästä vääriä valintoja.

Oivalluttaja pyydetään usein valmentamaan palvelu­muotoilua sellaisille kohderyhmille, jossa osallistujaporukka on kovin moninainen ja kaikkien tarvitsee päästä kärryille. Tällöin kerätään aluksi asiakasymmärrystä ja koulutus räätälöidään osallistujien tarpeen mukaan. Suurin osa isoimmista projekteista on nimenomaan oppilaitoksista, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tällä hetkellä valmennuksissa painottuu erityisesti tulevaisuustaidot ja kestävä tulevaisuus­muotoilu.

Yritysten kanssa työskennellessä lähden liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta pystyy määrittelemään sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. On tärkeää, että määrittelytyöpajoissa mukana muitakin kuin johtoryhmä. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Siihen liittyy myös Toimisto2030:n missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa kestävän kehityksen eli Agenda2030-tavoitteisiin.

Tutustu myös Design Foundation Finlandin blogikirjoitukseen.

Tehdään yhdessä parempi. Asiakaskokemus, verkosto, kestävä tulevaisuus.
Mitä ajatuksia nämä avainsanat herättää sinulle? Olethan yhteydessä jos voin verkostoni kanssa olla avuksi!

Ilolla, Silja

Kirjoittaja on Toimisto2030 perustaja ja toimitusjohtaja, joka haluaa tehdä oman osuutensa matkalla kohti parempia tulevaisuuskuvia.