Mitä tapahtuu kun otamme pallon keskelle kämmentä?
Palvelumuotoilu on tullut tutuksi siitä, että se on ihmiskeskeinen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa kehittämiseen. Se peräänkuuluttaa empatiaa. Tutkija Katri Saarikivi kuvaa oivallisesti ihmisen kykyä säädellä empatian kohdetta: ketä ja mitä asioita kohtaan pyritään lisäämään ymmärrystä. Tämä on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa keskeinen huomio.
Oliko ihmiskeskeisyyttä vielä aivan täysin ymmärrettykään, kun vuosi 2020 ja pandemia haastoi ajatteluamme seuraavalle tasolle. Ei enää riitä, että empatia ulottuu asiakastarpeeseen ja inhimillisiin haasteisiin, koska pandemian vitsauksen ohella käsillä on ilmastonmuutos, suurin ihmiskuntaa koskaan koskettanut haaste. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen tasolle 1,5 on vielä mahdollista, mutta se vaatii sopeutumista, luopumista ja toimimista (ks. Sitran selvitys).
Miksi ilmastonmuutos on dramaattisista vaikutuksistaan huolimatta edelleen jotain kaukaista ja vaikeasti hahmotettavaa? Koska empatia. Ihmisen taipumus pyrkiä itselle keskeisen ryhmän etuihin muiden ryhmien edun kustannuksella on niin sanotun sosiaalisen identiteetin teorian (Tajfel, 1972) perushavaintoja. Oman ryhmän etujen tavoittelu haastaa meiltä vaadittavan sopeutumisen, luopumisen ja toimimisen yhdessä.
Tutkimusten mukaan nimenomaan globaalin identiteetin (ks. esim. McFarland & co., 2019) vahvistaminen edistää ympäristömyönteistä toimintaa. Ilmastonmuutoksen globaalit haasteet kurittavat toistaiseksi muualla maailmassa, jolloin voi ajatella etteivät ”vaikutukset koske minua” – mutta aika kuluu hälyttävän nopeaa. Sen vuoksi tarvitsemme aktiivista ja tietoista harjoitusta laajennetusta empatiasta ja yhteiskehittämisestä.
On siis aika muuttaa fokusta ja asettaa pallo keskelle kämmentä. Mitä se tarkoittaa ja miten palvelumuotoilu siihen liittyy?
”Uusi Bauhaus on sivistyksen paluu” sanoo pitkän linjan ilmastoturvallisuuden ja verkostojen kehittämisen asiantuntija Jyri Wuorisalo. Eurooppalaisen muotoilun 1900-luvun alussa mullistaneessa bauhaus-liikkeessä muotoilu mukaili funktiota. Euroopan komission edustaja Xavier Troussard totesi uuden bauhausin tuovan vihreän kehityksen kaiken keskiöön: form follows planet. Ei ole kyse enää ideologiasta: tämä koskettaa meitä kaikkia. Miten uusi bauhaus, joka tuo pallon keskelle kämmentä, käytännössä toteutuu?
Uusi Bauhaus alkaa siitä kun hyvin erilaiset ihmiset hyvin erilaisista taustoista yhdessä luovat sitä tulevaisuuskuvaa, mitä halutaan vahvistaa.
Jyri Wuorisalo
Yhteiskehittäessä poikkeuksetta huomaamme, että ratkaisut ovat käytännönläheisempiä ja konkreettisempia – ja huomattavasti enemmän mahdollisia kuin olisimme uskaltaneet toivoa. Ja mitä tapahtuu, kun keskellä kämmentä onkin pallo eikä yksittäisten ihmisryhmien eduntavoittelu: huomaamme, että erilaisilla ihmisillä on enemmän yhteistä kuin ennen. Aiempaa laajempi empatian kokemus, eli globaali identiteetti, lisää pyrkimyksiä edistää yhteistä hyvää (ks. esim. Brown & co., 2019). Miten ihmislähtöisyys kytkeytyy tähän kaikkeen? Kun pallo on meidän ihmisten käsissä, kokemus halusta edistää yhteistä hyvää on välttämätön lähtökohta kestävään tulevaisuuteen.
Yhteistyö mahdollistaa selkeämmät tavoitteet sekä vähentää koettua kilpailuasetelmaa ja tarvetta edistää oman ryhmän etuja toisten ryhmien kustannuksella. Yhteistyön vahvistamisen peruspilarit ovat mahdollisuudessa tehdä yhdessä ja tutustua, asettaa yhteiset tavoitteet sekä niiden yhteinen saavuttaminen. (ks. Pettigrew, 1996.) Uusi Bauhaus -liikkeessä on hienoa se, että se suunnitellaan yhdessä.
Palvelumuotoilu on lähestymistapa kehittämiseen, jossa pääsemme ratkaisujen tarpeen juurisyiden äärelle. Yhteiskehittäen luodut ideat luovat aidosti jotain uutta – risteyttämällä asiantuntevasti eri tavoin ajattelevien ja eri intressejä tavoittelevien ihmisten ajatuksia syntyneet ratkaisut eivät noudata totuttua kaavaa. Ehkä voit pysähtyä hetkeksi ja pohtia: mitä tämä voisi sinun työssäsi tarkoittaa?
Ota yhteyttä