Yritysvastuutyötä ilman arvojen pohdintaa? Emme suosittele.

Kun yritys tai muu organisaatio lähtee kehittämään vastuullisuuttaan, ja tekee sen arvopohjaisesti, prosessi kuulostaa turhankin ylevältä: arvopohjainen vastuullisuuden kehittäminen. Ja silti, juuri tällaista toimintaa tässä maailmanajassa tarvitaan, sillä historian nopeat käänteet kampittavat sellaisia organisaatioita joiden arvo- ja vastuullisuus­pohja ei ole kunnossa. 

Kun rakennetaan tulevaisuuden kilpailukykyä eli vastuullisuutta, samalla rakennetaan myös merkitystä. Merkitystä työntekijälle, merkitystä asiakkaalle ja merkitystä sidosryhmille. Palvelu­muotoilun menetelmät mahdollistavat sen, että vastuullisuus tai merkitys ei ole mitään päälleliimattua. 

Arvojen, vastuullisuuden ja kilpailukyvyn rakentamisen välillä on monia yhtymäkohtia. Avaamme niitä tässä blogitekstissä tarkemmin. Nappaa tärpit oman yrityksesi arkeen.

Oivallus 1: Arvoprosessi on palvelu, jota voi muotoilla.

Arvoprosesseja on myyty Suomessa palveluna jo pitkään, joko osana suurempaa visio- ja strategiatyötä tai omana projektinaan. Yhteisten arvojen työstäminen taipuu siis palveluksi, ja siellä missä on palvelu, palvelua voidaan parantaa muotoilun keinoin. 

Tämän blogitekstin toinen kirjoittaja Minna Rantama muotoili vuonna 2021 palvelu­muotoilun opinnäytetyössään arvoprosessia Kekäle Oy:lle. Hankkeen aikana huomattiin, että käyttäjien, eli tässä tapauksessa yrityksen työntekijöiden, näkemykset arvojen merkityksestä ja niiden roolista yrityksessä olivat hyödyllistä pohjatietoa arvoprosessia suunnitellessa. Näin arvojen valinta voitiin tehdä tavalla, joka todella palvelee sitä, mitä arvoilla halutaan yrityksessä saavuttaa. 

Kun prosessi tehdään huolella, se huomioi niin asiakkaan, henkilöstön kuin maailman tarpeet. Yhteisen tavoitteen rakentaminen yhdessä sitoutuen luo kilpailukykyä kestävämmin kuin onnistuneinkaan kulukuuri. Liappis, Pentikäinen ja Vanhala kuvaavat mainiossa käsikirjassaan Menesty yritysvastuulla (2019) yritysvastuutyön etenevän vaiheittain. Ensimmäinen askelma on sitoutua ja sitouttaa arvojen pohjalta.

Oivallus 2: Arvot ohjaavat vastuullisuusvalintoja.

Arvot toimivat vahvana ohjaavana tekijänä päivittäisessä päätöksenteossa ja sen vuoksi arvojen linkittäminen laajempaan vastuullisuuden toimenpide­ohjelmaan Agenda2030:een on välttämätöntä. Liappis ja kumppanit (2019) kuvaavat tätä yritysvastuutyön seuraavana vaiheena: organisoidu ja kartoita tavoitteet. Keskeisenä vastuullisuuden tiekarttana toimivat vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet.

Asemoimme arvot kestävän kehityksen toimenpide­ohjelmaan. Kenen arvot – asiakkaan, sidosryhmien vai työntekijän? Tämän tekeminen läpinäkyväksi on hyödyllistä ja tärkeää, ja ideaalitilanteessa näiden kolmen ryhmän arvot saadaan osaavissa käsissä vuoropuheluun keskenään. 

Kun arvot otetaan tietoisesti osaksi vastuullisuusprosessia, voidaan puhua yrityskulttuurin rakentamisesta. Se tarkoittaa, että arvot eivät ohjaa prosessia vain vahingossa, vaan niiden määrittely ja käyttäminen työkaluna on tietoista. Ne sitouttavat ja motivoivat työntekijöitä muutokseen. 

”Muotoilijan taitoa on hallita prosessi, jossa käyttäjän tarpeilla ja toiveilla on keskeinen rooli”, tiivistää Satu Miettinen vuonna 2021 ilmestyneessä kirjassa Muotoilun avaimet. Tarpeiden ja toiveiden seuraan voi lisätä arvot, sillä jokaisella yksilöllä on oma arvomaailmansa, joka määrittelee mitä työssä ja palveluissa koetaan. Arvot motivoivat päivittäistä toimintaamme sekä sitä, mitä pidämme merkityksellisenä. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat yrityksen tärkein pääoma. 

Oivallus 3: Arvot eivät ohjaa vain valintoja: ne mahdollistavat muutoksen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn

Mihin tarvitaan arvoja maailmantilanteessa, joka on täynnä haasteita? Tekevätkö arvot tai arvoista puhuminen meistä jotenkin ”parempia ihmisiä”? Ovatko arvot jotain, joiden sanoittaminen luo odottamattomia yhteyksiä ihmisten ja yritysten välille? Kyllä ja ei.

Arvopohjainen organisaation rakentaminen muuttaa suhtautumista itseämme ja toisiamme kohtaan. Jokainen tietää, mitä eroa sillä on käymmekö ”vain töissä” ja sillä, että tunnistamme työmme merkitykselliseksi. Millä tavoin yritysten tavoitteet voivat limittyä tukemaan maailmanlaajuista muutosta? Yritys kerrallaan ja askel kerrallaan Agenda2030 mukaisten toimenpiteiden yhteisvaikutus on merkittävä.

Tulevaisuuden työntekijät valitsevat työyhteisönsä arvojensa mukaan. Tulevaisuuden asiakkaat haluavat tehdä arjessaan parempia ratkaisuja, ja tarvitsevat siihen yritysten apua. Suosittelemme arvopohdintaa kaiken vastuullisuus­työn kaveriksi myös siksi, että sekä asiakkaat että työntekijät liikkuvat yritysvastuu huomioiden jo tänään.

Minna & Silja

Minna Rantama on arvoihin erikoistunut palvelu­muotoilija, joka toteuttaa Toimisto2030 kanssa tulevaisuus­työpajoja ja muotoiluprojekteja. Oman yrityksensä kautta Minna tarjoaa mm. arvokartoituksia ja arvovalmennuksia www.minnarantama.com.

Silja Huttunen on Toimisto2030 perustaja, sosiaalipsykologi-palvelu­muotoilija, joka toteuttaa asiakasprojekteja yhteiskehittäen asiantuntija- ja yritysverkoston kanssa.

Ota yhteyttä