0440-362836 silja@toimisto2030.fi

 Se miten suhtaudumme tulevaisuuteen ja millaisena sen näemme, vaikuttaa tämän päivän tekojemme kautta siihen millaiseksi tulevaisuutemme muotoutuu. Ei siis ole yhdentekevää mitä ajattelemme tulevaisuudesta. ​Sen vuoksi on hyödyllistä opetella tulevaisuusajattelun taitoja.

​On luontaista, että tulevaisuus asettuu ihmismielessä aikajanalle. 1700-luvun Suomessa tulevaisuuden ajateltiin kuitenkin olevan lähtökohtaisesti nykyhetkeä huonompi, tai vähintäänkin vain menneisyyden toistoa. Elämä oli nollasummapeliä ja onnea ajateltiin olevan vain tietty määrä maailmassa. Parempaa pystyi saamaan vain muiden kustannuksella, esimerkiksi taikomaan ”para” lypsämään naapurin lehmät omaan kiuluun.   

Kuvittelen usein, mitä minä, ennakoija ja kehittäjä, olisin ajatellut tuossa ajassa – olisinko minä osannut kuvitella tulevaisuutta, saati parempaa tulevaisuutta, kun se ei kertakaikkiaan kuulunut sen aikaiseen maailmankuvaan.  Ja olisiko silloin osannut toimia paremman tulevaisuuden eteen?  En.  Tulevaisuuden muuttaminen vaatii kykyä osata kuvitella paitsi parempaa, myös useita erilaisia tulevaisuuksia. Se on opeteltava taito: Irtautua käsityksestä tulevaisuudesta menneisyyden toistona tai ennalta määrättynä, yhtenä tulevaisuutena. – Hanna-Leena Pesonen, tulevaisuusvalmentaja

1900-luvulle tullessa teollisen vallankumouksen ja talouskasvun myötä tämä syklinen aikakäsitys oli muuttunut lineaariseksi. Uusien mahdollisuuksien myötä huominen osattiin kuvitella nykyistä paremmaksi. Kun parempaa tulevaisuutta osattiin kuvitella, kannusti se myös toimimaan sen hyväksi, ja positiivinen kierre oli valmis.  Jos johonkin saisin tehdä aikamatkan, menisin kuuntelemaan tuon ajan turuille ja toreille kuuntelemaan kiihkomielisiä, innostavia puheita suomalaisuudesta – minun tulevaisuudestani. Olisin myös halunnut tavata sen ihmisen joka ensimmäisenä osasi kuvitella paremman tulevaisuuden ja joka sai muutkin uskomaan siihen – ja toimimaan sen hyväksi. Haluaisin hengittää tuossa ajassa liikkuvaa tulevaisuususkoa ja tuoda sitä vähän tähänkin päivään.

Meillä on toki nyt monella mittarilla mitattuna asiat paremmin kuin ne koskaan ovat olleet. Kuitenkin, globaalit kehityskulut, kuten ilmaston lämpeneminen, luonnon resurssien ylikulutus ja kuudes sukupuuttoaalto, sumentavavat näkökenttäämme ja kykyämme nähdä erilaisia tulevaisuuksia. Ne ovat kuin taskulampun valokeilan kirkkain kohta, sen jonka näemme selväksi ja joka sokaisee silmämme siltä mitä muuta voisi olla. 

On muuten ironista että nämä kehityskulut ovat seurausta teollisen vallankumouksen mahdollistamasta paremmasta tulevaisuudesta ja kyvystä kuvitella sitä. Ne ovat siis hinta, jonka joudumme maksamaan talouskasvusta – ja tulevaisuususkosta.  Nyt vaikuttaa siltä, että näiden megatrendien puristuksessa tulevaisuususkomme on taantumassa jos nyt ei aivan kaskiviljelykulttuurin aikaan, kuitenkin kapeaksi, vain yhden, väistämättömän, tulevaisuuden näkemiseksi. Siinä tulevaisuuskuvassa olemme juuttuneet fossiiliin ajatukseen ​lineaarisesta talouskasvusta paremman tulevaisuuden edellytyksenä. Emmekö osaa kuvitella talouskasvua tai parempaa tulevaisuutta ilman fossiilisten polttoaineiden ja neitseellisten materiaalien kasvavaa kulutusta​?

Aivan kuten 1700-luvulla ei osattu kuvitella menneisyyttä ja nykyisyyttä parempaa tulevaisuutta. ​On sekä suuri taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen että ekologinen riski jähmettyä toimimattomuuden tilaan. ​Viimeistään tuoreen IPCC-raportin ensimmäisen osan julkistus on tehnyt näkyväksi: tarvitsemme uusia näkymiä, välittömästi.

Omaa – ja samalla koko organisaation, tulevaisuusajattelua on​kin mahdollista kehittää. Tulevaisuusajattelun kehittäminen mahdollistaa useiden, vaihtoehtoisten, ja ennenkaikkea niiden parempien tulevaisuuksien kuvittelun  – ja kyky kuvitella parempaa on edellytys myös sen tekemiselle. Ennakoinnin työkalut auttavat yrityksiä ja organisaatioita paitsi erilaisten, mahdollisten kehityskulujen hahmottamisessa ja jäsentämisessä, myös  näiden vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hyödyntämisessä strategisessa suunnittelussa  – siis paremman tulevaisuuden tekemisessä.

Elokuun terveisin,

Hanna-Leena Pesonen, tulevaisuusvalmentaja & Toimisto2030 yhteistyökumppani

              —

Haluaisitko hypätä tunniksi tulevaisuusajattelun pariin? Tervetuloa Toimisto2030 suosittuun webinaariin 7.10. klo 10-11 Tulevaisuusajattelua! Kuka, mitä, missä, milloin?

Tässä osallistavassa webinaarissa tutustut tulevaisuusajattelun hyötyihin, ymmärrät miksi tulevaisuuskuvia tulee rakentaa yhdessä ja opit kaksi työkalua tulevaisuusvirittelyyn omassa organisaatiossasi.

Webinaarissa kuullaan myös tulevaisuusvalmentaja Hanna-Leena Pesosen ajatuksia ennakoinnin ja tulevaisuustyön soveltamisesta yrityksen kehittämiseen! Siispä ilmoittautumaan. 

Lämpimästi tervetuloa!