0440-362836 silja@toimisto2030.fi

Palvelumuotoilu on tullut tutuksi siitä, että se on ihmiskeskeinen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa kehittämiseen. Se peräänkuuluttaa empatiaa. Tarvitsemme empatiaa ymmärtääksemme asiakkaan (eli ihmisen) toimintaympäristössä (eli elämässä) ilmenevien tarpeiden ytimeen, prosessin taakse.

Katri Saarikivi kuvaa oivallisesti inhimillistä ilmiötä ihmisen kyvystä säädellä empatiamme kohdetta: ketä ja mitä asioita kohtaan pyrin lisäämään ymmärrystä. Keskeinen huomio. 

Oliko ihmiskeskeisyyttä vielä aivan täysin ymmärrettykään, kun vuosi 2020 ja pandemia haastoi ajatteluamme seuraavalle tasolle. Ei enää riitä, että empatia ulottuu asiakastarpeeseen ja inhimillisiin haasteisiin, koska pandemian vitsauksen ohella käsillä on ilmastonmuutos, suurin ihmiskuntaa koskaan koskettanut haaste. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen tasolle 1,5 on vielä mahdollista, mutta se vaatii sopeutumista, luopumista ja toimimista (ks. Sitran selvitys).

Miksi ilmastonmuutos on dramaattisista vaikutuksistaan huolimatta edelleen jotain kaukaista ja vaikeasti hahmotettavaa? Koska empatia. Ihmisen taipumus pyrkiä itselle keskeisen ryhmän etuihin muiden ryhmien edun kustannuksella on niin sanotun sosiaalisen identiteetin teorian (Tajfel, 1972) perushavaintoja. Oman ryhmän etujen tavoittelu haastaa meiltä vaadittavan sopeutumisen, luopumisen ja toimimisen yhdessä.

Tutkimusten mukaan nimenomaan globaalin identiteetin (ks. esim. McFarland & co., 2019) vahvistaminen edistää ympäristömyönteistä toimintaa. Ilmastonmuutoksen globaalit haasteet kurittavat toistaiseksi muualla maailmassa, jolloin voi ajatella etteivät ”vaikutukset koske minua” – mutta aika kuluu hälyttävän nopeaa. Sen vuoksi tarvitsemme aktiivista ja tietoista harjoitusta laajennetusta empatiasta ja yhteiskehittämisestä. 

On siis aika muuttaa fokusta ja asettaa pallo keskelle kämmentä. Mitä se tarkoittaa ja miten palvelumuotoilu siihen liittyy?

“Uusi Bauhaus on sivistyksen paluu“ sanoo pitkän linjan ilmastoturvallisuuden ja verkostojen kehittämisen asiantuntija Jyri Wuorisalo. Eurooppalaisen muotoilun 1900-luvun alussa mullistaneessa bauhaus-liikkeessä muotoilu mukaili funktiota. Euroopan komission edustaja Xavier Troussard totesi uuden bauhausin tuovan vihreän kehityksen kaiken keskiöön: form follows planet. Ei ole kyse enää ideologiasta: tämä koskettaa meitä kaikkia. Miten uusi bauhaus, joka tuo pallon keskelle kämmentä, käytännössä toteutuu?

”Uusi Bauhaus alkaa siitä kun hyvin erilaiset ihmiset hyvin erilaisista taustoista yhdessä luovat sitä tulevaisuuskuvaa, mitä halutaan vahvistaa.” Jyri Wuorisalo. 

Yhteiskehittäessä poikkeuksetta huomaamme, että ratkaisut ovat käytännönläheisempiä ja konkreettisempia – ja huomattavasti enemmän mahdollisia kuin olisimme uskaltaneet toivoa. Ja mitä tapahtuu, kun keskellä kämmentä onkin pallo eikä yksittäisten ihmisryhmien eduntavoittelu: huomaamme, että erilaisilla ihmisillä on enemmän yhteistä kuin ennen. Aiempaa laajempi empatian kokemus, eli globaali identiteetti, lisää pyrkimyksiä edistää yhteistä hyvää (ks. esim. Brown & co., 2019). Miten ihmislähtöisyys kytkeytyy tähän kaikkeen? Kun pallo on meidän ihmisten käsissä, kokemus halusta edistää yhteistä hyvää on välttämätön lähtökohta kestävään tulevaisuuteen.

Yhteistyö mahdollistaa selkeämmät tavoitteet sekä vähentää koettua kilpailuasetelmaa ja tarvetta edistää oman ryhmän etuja toisten ryhmien kustannuksella. Yhteistyön vahvistamisen peruspilarit ovat mahdollisuudessa tehdä yhdessä ja tutustua, asettaa yhteiset tavoitteet sekä niiden yhteinen saavuttaminen. (ks. Pettigrew, 1996.) Uusi Bauhaus -liikkeessä on hienoa se, että se suunnitellaan yhdessä.

Palvelumuotoilu on lähestymistapa kehittämiseen, jossa pääsemme ratkaisujen tarpeen juurisyiden äärelle. Yhteiskehittäen luodut ideat luovat aidosti jotain uutta – risteyttämällä asiantuntevasti eri tavoin ajattelevien ja eri intressejä tavoittelevien ihmisten ajatuksia syntyneet ratkaisut eivät noudata totuttua kaavaa. Ehkä voit pysähtyä hetkeksi ja pohtia: mitä tämä voisi sinun työssäsi tarkoittaa?

 

Oivaltavia päiviä toivottaen, 

yhteistyöterveisin, 

Silja

Kirjoittaja on Toimisto2030 perustaja, Oivalluttaja ja palvelumuotoilija, sekä koulutettu Tulevaisuustaajuus-valmentaja. Siljaa inspiroi mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja auttaa ihmisiä oivaltamaan omia supervoimiaan toimivalle yhteistyölle. Sosiaalipsykologian tausta palvelumuotoiluun vie asiakasymmärryksen ohella juurisyiden äärelle: tutkimustiedon hyödyntäminen luovan ja innostavan työskentelyn pohjalla saa aikaan vaikuttavaa muutosta.

Jos haluat oivaltaa uutta palvelumuotoilun hyödyntämisestä organisaatiosi muutoksessa kohti kestäviä ratkaisuja, kurkkaahan mitä pitää sisällään Toimisto2030 verkkovalmennus: Palvelumuotoilu kestävien ratkaisujen tukena . Valmennuskokonaisuus on toteutettu yhteistyössä Snellman Edun kanssa, ja se on ostettavissa 1.4.2022 saakka.

 

 

Lähteet:

Katri Saarikivi empatian harjoittamisesta

Brown & co (2019): Empathy, place and identity interactions for sustainability. Global environmental change, 56, 11-17.

McFarland, Hacket, Hamer, Katzarska-Miller, Malsch, Reese & Reysen (2019). Global human identification and citizenship: A review of psychological studies. Political psychology, 40 (1).

Tamminen & Koistinen, Sitran selvityksiä 4/2021: A new study confirms ambitious climate targets can be achieved while the economy grows.