0440-362836 silja@toimisto2030.fi

”Tässä erityistä on se, että muutos tapahtuu jo nyt.” Näin totesi Sitran kestävyysratkaisujen erityisasiantuntija Nani Pajunen. Hän on varmasti oikeassa. Jostakin syystä, vaikka puhumme kyllä kiertotalouden muutoksesta, tyydymme silti useissa eri yhteyksissä totuttuun ja riittämättömän joustavaan tapaamme tehdä asioita. Emme ehkä aivan hahmota mitä liiketoiminnan murros käytännössä olisi, tai emmekö ymmärrä toimien vaikutuksia?

 

Kiertotalouden liiketoimintamalleja Tampereen yliopistossa tutkiva Valtteri Ranta jaottelee talouden kestävän murroksen mahdollistavat uudet kiertotalousmallit viiteen eri kategoriaan:
tuote-elinkaaren pidentäminen, tuote palveluna, resurssitehokkuus ja kierrätys, jakamisalustat, uusiutuvuus. Hänen mukaansa näillä viidellä eri liiketoimintamallien osa-alueella asiakasarvoa voidaan tuottaa neljän eri tyyppisten ratkaisujen avulla: palauttaminen, jakaminen, optimointi ja korvaaminen.

Toisin sanoen kiertotalouden liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa, että tuotetaan korjauspalveluita tai pidennetään tuotteiden elinkaarta, luodaan uusi tapa jakaa arvoa useamman kuluttajan kesken, optimoidaan hyötyjä esim. tilojen monipuolisemmalla hyödyntämisellä, tai korvataan jotain aiemmin tuotettua arvoa aivan uudenlaisella tavalla. Ei suinkaan mahdotonta.

Kiertotalousmurros herättää kuitenkin kysymyksiä. Mitä nämä ratkaisut meidän kohdalla sitten olisi? Kuka niiden tekemiseen osallistuu? Mistä saamme tietoa siitä, mikä asiakasta kiinnostaa? Tässä kohdassa kuvaan astuu palvelumuotoilu.

 

Periaate 1.: Asiakasymmärrys ohjaa lähtemään oikeaan suuntaan.

Jotta asiakkaille voidaan tuottaa arvoa uusilla tavoilla, kuten optimoimalla hyötyjä, on todella tunnistettava todellinen tarve. On myös todella tunnistettava ne asiakasryhmät, joille arvoa pystytään tuottamaan. Toisaalta on välttämätöntä tuntea asiakkaan konteksti, joihin ratkaisuja rakennetaan.

Jos asiakasryhmiä ei ole tunnistettu, asiakkaan aito tarve tai toimintaympäristö on jäänyt tunnistamatta, käytännön pulma muotoutuu siitä, että kehitettävät ratkaisut ovat vääränlaisia.

Periaate 2: Malta tarkentaa fokus

Kun liikutaan uudella tai jokseenkin tuntemattomalla alueella, nopea fokuksen rajaus on välttämätöntä, jotta siihen kehitettävät ratkaisut ovat mahdollisimman konkreettisia. Asiakastarpeen nopea validointi tai ensimmäisten ratkaisuehdotusten kevyt pilotointi mahdollistavat sen, että ei resursoida liikaa liian aikaisessa vaiheessa. Se mahdollistaa tekemisen tavan, jossa kummallisiltakin tuntuvia ratkaisuehdotuksia ei tarvitse heti teilata.

Periaate 3: Haasta oma näkökulmasi

Yhteiskehittäminen voi johtaa aidosti kestäviin ratkaisuihin, kun se pohjautuu tunnistettuun asiakastarpeeseen ja yhteiskehittämistä hyödynnetään oikeassa kohdassa kehittämisprosessia. Se tuo uutta osaamista näkyviin, ja sitouttaa eri osapuolia kehittämiseen. Mitä käytännössä tapahtuu: löydätte ratkaisuja, jotka palvelevat aitoa asiakastarvetta keskeisessä toimintaympäristössä, organisaation strategian mukaisesti ja toteuttamiskelpoisena.

Kiertotalousmurrokseen liittyen suurin yhteiskehittämisen haaste – ja mahdollisuus – kytkeytyy eri toimialojen väliseen yhteistyöhön. Kun luomme parempaa maailmaa, ilmiöiden keskinäisriippuvuuksien tunnistaminen on välttämätöntä – ja sen myötä keskiöön nousevat uudenlaiset ratkaisut, joita voidaan tuottaa vain yhteistyössä muiden kanssa. (Agenda2030 tavoitteiden keskinäisriippuvuuksista kirjoitamme Toimisto2030 myöhemmässä blogitekstissä.)

Kun yhteiskehittäminen on omaksuttu organisaation prosesseihin, se lisää valtavasti organisaation ja verkostojen muutosjoustavuutta. Siihen voi osallistua niin asiakkaat kuin yhteistyökumppanitkin. Yhteiskehittämisen hyöty vähimmillään on se, että tunnistat oman ajattelutapasi vahvuudet ja puutteet.

Periaate 4: Fail fast – ja ota opiksi

Mitä nopeammin pääsemme siirtymään kiertotalouden liiketoimintamallien innovointiin, pilotointiin ja toteutukseen, sitä aiemmin ne tuottavat myös liiketoimintahyötyä. Tutkimalla käyttökokemusta, asiakkaan palvelupolkua ja organisaation sisäistä työnjakoa pienimmällä mahdollisella panoksella käytännössä, saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä voi viedä jo tuotantoon, mitä tulee kehittää seuraavaksi ja mistä tarvitaan vielä lisää asiakasymmärrystä.

 

Matka kohti kestävämpää maailmaa on jo alkanut. Jo olemassaolevissa kiertotalousratkaisuissa asiakasnäkökulman huomioiminen on kuitenkin vielä harvinaista. Panostamalla kiertotalouden liiketoimintamallien asiakaslähtöiseen kehittämiseen saat etumatkaa suhteessa kilpailijoihin, tuotat merkityksellisyyttä työyhteisössä, lisäät muutosjoustavuuttanne suhteessa kiertotalouden keskinäisriippuvuuksiin ja rakennat parempaa maailmaa.

Toiveikkain terveisin, mukana oivalluttamassa kestäviä ratkaisuja,

Silja

 

Lähteet:

Sitra 2021: Miten kiertotalous muuttaa työtä?

Cicat2025: Yhteistyö avaimena kestävään kiertotalouteen.

 

Toimisto2030 yhteistyössä Snellman Edun kanssa toteuttama verkkokurssi Palvelumuotoilu kestävien ratkaisujen tukena, on ostettavissa heinäkuusta 2021 lähtien. Kokonaisuuden hinta on 150e ja sen aikana oivallat kuinka voit soveltaa palvelumuotoiluprosessia matkalla kohti kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä.